Yksityishenkilön arvokkain hankinta elämänsä aikana on yleensä oma asunto. Asunto­osakkeen tai kiinteistön ja sillä olevan rakennuksen hankkimiseen käytetään tavallisesti satojatuhansia euroja. Uudiskohteiden lisäksi ihmiset ostavat myös vanhoja kohteita.

Kun asuntoja vaihdetaan oman tarpeen mukaan toiseen esimerkiksi lasten muutettua pois kotoa, vanha koti myydään asunnon vaihtamisen yhteydessä. Tällaisessa kaupassa monesti sekä myyjän että ostajan puolella on yksityishenkilöjä.

Vaikka nykyisin suositellaan erityisesti vanhempien kiinteistöjen osalta kuntotarkastuksen tekemistä ennen kauppakirjan allekirjoittamista, voi olla, että tehty tutkimus ei ole mennyt riittävän syvälle, jolloin rakennuksen kuntoa ei olekaan tarkastettu riittävissä määriin. Ostaja voi olla närkästynyt, koska hän on mielestään saanut haltuunsa jotain muuta kuin mistä oli sovittu myyjän kanssa.

Tavallisesti pienet ongelmat saadaan neuvotteluteitse sovittua sopijapuolten välillä. Tällöin myyjä maksaa hinnanalennuksena ostajalle kompensaatiota. Myyjä voi myös maksaa suoraan korjausrakentamisen kustannukset rakennusliikkeelle, jolloin ostajan ja myyjän välillä ei liiku rahavaroja.

Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, myyjän ja ostajan väliset riidat käsitellään käräjäoikeudessa. Riidan kohteena on tällöin ostettu kiinteistö tai osakehuoneisto. Kantajaksi juttuun valikoituu yleensä ostaja, sillä juuri tämä taho on saanut asunnon haltuunsa ja yleensä juuri hän on havainnut kaupan kohteessa epämiellyttäväksi koettuja seikkoja. Ostaja yleensä vaatii hinnanalennusta. Mikäli on kyse olennaisista virheistä kaupan kohteessa, ostaja voi vaatia tällöin kaupan purkamista. Silloin kauppa puretaan ja osapuolet palauttavat suoritukset puolin ja toisin. Myös vahingonkorvauksen vaatiminen myyjältä on tietyissä tilanteissa mahdollista.

Kanteen nostamisen jälkeen käräjäoikeus pyytää vastaajaa antamaan vastauksen kanteen johdosta. Yleensä tämän jälkeen kantaja saa antaa vastaselityksen em. vastaukseen. Tämän jälkeen osapuolet kutsutaan käräjäoikeudessa pidettävään suulliseen valmisteluistuntoon. Siellä käsitellään osapuolten vaatimuksia ja niiden perusteita, mitä todistelua osapuolet aikovat jutussa esittää ja sovitaan mahdollinen pääkäsittelyn ajankohta. Aikajana kanteen nostamisesta lopulliseen käräjäoikeuden tuomioon, joka annetaan pääkäsittelyn jälkeen yleensä kansliatuomiona muutaman viikon kuluessa pääkäsittelystä, on 6 – 13 kuukautta.

Ennen kanteen nostamista pitää tavallisesti tarkastella juttua oman avustajan kanssa, hankkia tarvittavia lausuntoja esimerkiksi tavarantarkastajalta ja muutenkin miettiä, mitä näyttöä jutussa tultaisiin näyttämään omien vaatimuksien tueksi. Tällöin jutun elinkaari voi olla paljon pidempikin kuin tuo vajaa vuosi.

Osapuolet voivat tietysti sopia jutun aina tuomioon antamispäivään saakka. Sovintoa monesti edistää se, että osapuolten oikeudenkäyntikulut voivat helposti nousta 50.000 euroon täysimittaisessa oikeudenkäynnissä, jolloin riidan varsinainen intressi voi olla oikeudenkäyntikuluja pienempi.

Tilaa uutiskirjeemme

Liity uutiskirjeen tilaajaksi ja saat ajankohtaisimmat aiheet suoraan sähköpostiisi.