Oikeudenkäynnin sijaan on olemassa muita riidanratkaisumenetelmiä. Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa mahdollistaa lähes kaikkien riita- ja hakemusasioiden käsittelyn sovittelumenettelyssä sekä lasten asemaa koskevien riitojen sovittelun asiantuntija-avusteissa sovittelussa. Lisäksi riitoja voidaan sovitella tuomioistuimen ulkopuolella esimerkiksi asianajajan avustuksella.
Tuomioistuimessa tapahtuvan sovittelumenettelyn etuja riitaprosessiin nähden ovat menettelyn joutuisuus sekä riskittömyys vastapuolen oikeudenkäyntikulujen maksuvelvollisuudesta. Asian sovinnollinen ratkaisu myös parantaa usein riidan osapuolten välejä, mikä on erityisen tärkeää erityisesti lapsiasioissa. Tuomioistuinsovitteluun voi hakea erillisellä hakemuksella tai sovittelumenettelyyn siirtymistä voi pyytää kesken oikeudenkäynnin. Tuomioistuin tekee molemmissa tapauksissa päätöksen sovittelun aloittamisesta, mikäli asia on sellainen, että sitä voidaan sovitella. Sovittelun aloittamiseen tulee olla riidan molempien osapuolten suostumus.
Mikäli osapuolet haluavat sovitella riitaa tuomioistuimen ulkopuolella, yksi vaihtoehto on käyttää riidan sovittelijana asianajajaliiton sovittelukoulutuksen saanutta asianajajaa. Sovittelu voidaan saattaa vireille joko ilmoittamalla asianajajaliiton alaiselle sovittelulautakunnalle tai olemalla suoraan yhteydessä sovittelijaksi nimeämäänsä asianajajaan.
Edellä mainituissa sovittelumenettelyissä voi käyttää lainopillista avustajaa. Avustajan käytöstä aiheutuvista kuluista osapuolet vastaavat itse. Joissain tapauksissa avustajan käytöstä aiheutuneet kulut voidaan kattaa oikeusavulla tai oikeusturvavakuutuksesta.
Tuomioistuinsovittelussa saavutettu ja käräjäoikeuden vahvistama sovinto on tuomioon verrattavin tavoin täytäntöönpantavissa ulosotossa. Käräjäoikeus voi myös vahvistaa tuomioistuimen ulkopuolella vahvistetun sovinnon täytäntöönpanokelpoiseksi.
Artikkeli on julkaistu Ankkuri -lehdessä 23.5.2018
