Perheiden tiedetään vaurastuneen Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Julkisuudessa tähän ilmiöön on liitetty käsite piilorikas. Samalla perinteinen ydinperhe on supistunut kooltaan. Siksi kertyneet säästöt jaetaan aiempaa pienemmän ryhmän kesken. Nämä seikat tekevät testamentin laatimisesta aiempaa tärkeämmän.
Testamentilla kukin voi määrätä, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Kun asiakirjalla on näin merkittäviä vaikutuksia, pitää testamentti tehdä määrämuotoisena. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että testamentin pitää todistaa kaksi esteetöntä todistajaa.
Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on noin 79-vuotta. Keskimäärin saamme perintöä vasta 50-vuotispäiviemme jälkeen. Perittävälle omaisuudelle ei välttämättä ole enää tarvetta. Tällöin perintöä voi olla viisasta heittää yli yhden sukupolven. Esimerkiksi lapsenlapsille voidaan testamentata rahana alle 20.000 euron määrä. Tästä ei mene perintöveroa ollenkaan.
Ajoittain on riitoja hautaukseen liittyen. Testamentilla voi määrätä hautajaisiin käytettävän esimerkiksi 5000 euroa. Myös tarkemmat määräykset esimerkiksi arkun materiaalista ovat mahdollisia. Edelleen hautapaikka voidaan määrätä esimerkiksi tietyn kunnan hautausmaalle tai sukuhautaan. On hyvä muistaa, että tämä haudanhoitomaksu on mahdollista kirjata vähennyskelposeksi eräksi perukirjaan vain, ja vain jos, tästä on määräys testamentissa.
Testamentti voi olla ajankohtainen jo paljon aiemmin. Avopuolisot ostavat nykyään ensimmäisen yhteisen asunnon monesti ennen suhteen virallistamista. Epäonni ei tule kello kaulassa, joten kannattaa tehdä suunnitelma B. Lapsettoman avoparin asema on kurja. Avopuoliso ei peri avopuolisoa suoraan lain nojalla. Siksi on syytä tehdä testamentti, jolla eloonjäänyt saa asunnon. Muutoin yksin jäävä avopuoliso saa ex-avopuolison sukulaiset asunnon osaomistajiksi. Mikäli välit ovat huonot, ei varmaan yhteinen omistustaivalkaan ole kaksinen.
(julkaistu 5.2.2014 Lappeenrannan Uutisissa ja 6.2.2014 Imatralaisen verkkosivuilla)
