Rikoslaki on kriminalisoinut väkivallan käyttämisen toista kohtaan. Pelkkä säännös, josta rangaistukseksi on säädetty sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuodeksi, ei kuitenkaan sellaisenaan aina estä pahoinpitelyn tapahtumista.
Vahingonkorvaukset
Asianomistajan eli rikoksen uhrin asema ei ole kuitenkaan turvaton. Tyypillisen nakkikioskilla tapahtuneen nujakoinnin johdosta uhri voi vaatia syytetyltä eli rikosjutun vastaajalta vahingonkorvausta. Tällöin tuomioistuin voi määrätä, että uhri saa riihikuivaa rahaa vastaajalta. Mikäli korvauksia ei saada perittyä vastaajalta, on tiettyjä korvauseriä mahdollista pyytää Valtiokonttorilta rikosvahinkolain nojalla.
Tavallisessa rikosjutussa uhri voi vaatia pilalle menneistä vaatteista korvausta. Lisäksi kivusta ja särystä on mahdollista pyytää kompensaatiota. Sama koskee myös muuta tilapäistä haittaa. Nämä korvaukset noudattalevat tyyppitapauksessa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia. Edelleen asianomistaja voi vaatia sairaanhoitokuluja, kuten hammaslääkärissä käyntiä, mikäli hampaisiin on kohdistunut vaurioita. Pysyvä haitta taas ei yleensä selviä oikeudenkäyntiin mennessä. Sitä on vaaditta myöhemmin, kun haitan tila on varmistunut.
Oikeudenkäyntikulut
Viimeisimpinä, muttei tietysti vähäisimpänä, on uhrin asianosais- ja oikeudenkäyntikulut. Viimeksi mainittu muodostuu oman lakimiehen palkkiosta. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus kattaa normaalisti 85 %:ia lakimiehen palkkiosta ja loppuosaa voi vaatia tekijältä. Joskus on mahdollista myös saada oikeusturvan omavastuuseen oikeusapua, jolloin se menee valtion varoista. Asianosaiskuluja ovat esimerkiksi matka- ja puhelinkulut, joita uhrille aiheutuu esimerkiksi asian selvittelystä ja lakimiehen luo matkustamisesta.
