Vastaaminen otsikon kysymykseen voi olla joskus haastavaa. Erilaiset työnteon moninaiset muodot, kuten digitaalisten alustojen välityksellä tapahtuva työskentely, niin sanottu kevytyrittäjyys ja muut itsensätyöllistämisen muodot ovat korostaneet tarvetta tarkentaa sääntelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa. Työsopimuslakiin on tehty tästä syystä muutos, joka on astunut voimaan 1.7.2023.
Muutos on tuonut työsopimuslain 1 §:ään kokonaisharkinnan käsitteen. Sen mukaisesti tulee tehdä kokonaisharkinta, jos oikeussuhteen luonne jää perustunnusmerkistön tarkastelun jälkeen edelleen epäselväksi. Kyse on kaksivaiheisesta harkinnasta. Kokonaisarviointi ei sinänsä ole uusi keino sen ratkaisemiseksi, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai muussa oikeussuhteessa, mutta tarve sen kirjaamiselle on ollut olemassa.
Työsuhteen perustunnusmerkistö ja kokonaisharkinta epäselvissä tilanteissa
Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa on määritetty työsuhteen perustunnusmerkistö ensin seuraavalla tavalla:
”Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.
Kaikkien momentissa mainittujen tunnusmerkkien pitää täyttyä, jotta kyse olisi työsuhteesta. Työnantajan direktio-oikeuden vastinparina on työntekijän velvollisuus tehdä työtä työnantajan toimivaltansa puitteissa antamien määräysten mukaisesti eli siinä mielessä alisteisessa ja epäitsenäisessä asemassa.
Perustunnusmerkistön määrittelyn jälkeen yllä mainittu säännös jatkuu:
”Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.”
Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa tulee siten käyttää kokonaisharkintaa. Yksittäisissä tulkintatilanteissa huomioon voidaan kuitenkin ottaa myös muita kuin säännöksessä mainittuja tekijöitä, joiden avulla arvioidaan työnsuorittajan epäitsenäistä tai itsenäistä asemaa työntekosuhteessa.
Työn tekemisen ehdot
Kokonaisharkinnassa on ensinnäkin otettava huomioon työn tekemisen ehdot. Merkitystä on muun muassa sillä, minkälaisin ehdoin työ on sovittu tehtäväksi, kuten mitä on sovittu tehtävien kokonaisuudesta ja / tai yksittäisistä työtehtävistä, osapuolten vastuista, oikeuksista, velvollisuuksista ja päätösvallasta tehtävien suorittamisessa, vastaavatko tehtävät muiden samalle työn teettäjällä työtä tekevien tehtäviä vai liittyykö niihin joitakin sellaisia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat oikeussuhteen arviointiin.
Työn tekemisen olosuhteet
Arvioinnissa on niin ikään otettava huomioon työn tekemistä koskevat olosuhteet, joka on käsitteenä laaja ja osin vaikeasti määriteltävissä oleva asia, sillä kutakin työntekoa koskevat olosuhteet ovat yksilöllisiä ja tapauskohtaisia sekä jossakin määrin myös toimialan luonteeseen liittyviä. Sillä kuitenkin tarkoitetaan toiminnan laatua tai työskentelyolosuhteita määrittäviä seikkoja, jotka osoittavat työnsuorittajan epäitsenäistä tai itsenäistä asemaa oikeussuhteessa.
Osapuolten tarkoitus
Oikeussuhteen luonteen määrittämisen kannalta osapuolten perustelluilla käsityksillä oikeussuhteen luonteesta on suuri merkitys. Olennaista on, mitä osapuolet ovat sopineet, tarkoittaneet tai käsittäneet työnteosta sopiessaan. Tässä arvioinnissa merkitystä on luonnollisesti sillä, missä asemassa osapuolet ovat olleet sopimusta tehdessään. Sopimuksen nimike (esimerkiksi toimeksiantosopimus, konsulttisopimus, kumppanuussopimus tai muu sopimus kevytyrittäjän kanssa) voi osoittaa sopijapuolten tarkoituksen, mutta yksinään sopimuksen nimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä oikeussuhteen luonteen määrittäjänä.
Jos sopimuksen nimike poikkeaa siitä, miten ja minkälaisissa olosuhteissa työtä on sopimussuhteen aikana tehty, sopimuksen nimikkeestä johdettu oikeussuhteen luonnetta koskeva tarkoitus sivuutetaan arvioinnissa. Siten esimerkiksi työnsuorittajaa erehdyttämällä tai tämän ymmärtämättömyyttä hyväksi käyttämällä sovittu, todellisuutta vastaamaton oikeussuhteen muoto (sopimuksen nimike), jossa on tarkoituksena työnantajavelvoitteiden tai työntekijöiden oikeuksien kiertäminen, ei saa oikeussuojaa. Ollakseen merkityksellinen sopimuksen nimikkeen on siten oltava sopusoinnussa työn tekemisen ehtojen ja tosiasiallisten olosuhteiden kanssa (ks. KKO 2008:99).
Saadakseen painoarvoa kokonaisarvioinnissa osapuolten tarkoituksen tai käsityksen oikeussuhteen luonteesta on siis saatava tukea muista oikeussuhteen luonnetta osoittavista elementeistä.
Tosiasialliseen asemaan vaikuttavat seikat
Työnteon ehtojen, työolosuhteiden ja sopijapuolten tarkoituksen ohella kokonaisharkinnassa tulee ottaa huomioon muut sopijapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavat seikat. Muina sopijapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon muun muassa se, miten työnteettäjä on käyttänyt työn johto- ja valvontaoikeutta työnsuorittajaan. Työnantajan direktio-oikeuden käytön voimakkuus näyttäytyy työnsuorittajan alisteisena ja epäitsenäisenä asemana työtä koskevissa järjestelyissä ja päätöksissä ja viittaa työsuhteen olemassaoloon. Sillä, mitä välineitä käyttäen valvontaa tehdään (algoritmeihin perustuva valvonta tai valvonta asiakkailta saadun palautteen perusteella), ei ole oikeussuhteen luonteen määrittelyssä merkitystä.
Työn johtamisen ja valvonnan asteen tai toteutumistavan vaikutus työnsuorittajan aseman ja oikeussuhteen luonteen määrittäjänä ei ole kuitenkaan aina helposti tehtävissä, sillä työn johtamista ja valvontaa tapahtuu kiistatta myös yrittäjäasemassa tehtävässä työssä. Työn teettäjän valvonta suhteessa itsenäisenä yrittäjänä toimivaan työnsuorittajaan, kuten kotitaloudelle remonttityötä tekevään yrittäjään voi tosiasiassa olla tiukempaakin kuin perinteisessä työsuhteessa. Toisaalta työsuhteisessa asiantuntijatyössä työnantajan mahdollisuus käytännössä johtaa ja valvoa työn tekemistä voi tosiasiassa olla vaikeaa tai ainakin eriluonteista eikä työsuhteisessa työssä tosiasiallisen valvonnan käyttöä edes edellytetä, vaan oikeus johtoon ja valvontaan riittää. Vaikeaa rajanveto voikin olla erityisesti silloin, kun itsenäisen yrittäjän työ koostuu pelkästään työnsuorittajan henkilökohtaisesta työpanoksesta/osaamisesta/ammattitaidosta. Muun muassa tällöin oikeussuhteen arviointi edellyttää työnsuorittajan asemaan vaikuttavien tai sitä määrittävien työnteon olosuhteiden kokonaisvaltaista tarkastelua.
Muuna työntekijän tosiasialliseen asemaan vaikuttavana seikkana voidaan ottaa huomioon, tekeekö työnsuorittaja työtään yhtiömuodossa tai oman toiminimen kautta taikka niin sanotulla kevytyrittäjästatuksella saaden toimeksiannosta itselleen taloudellisen hyödyn vai tekeekö hän työn epäitsenäisessä asemassa työn teettäjänä olevan tahon lukuun osana hänen organisaatiotaan. Muina sopijapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavina seikkoina huomioon voidaankin ottaa erilaiset muodolliset tosiseikat, kuten yhtiön tai toiminimen perustaminen, työnsuorittajan ilmoittautuminen ennakkoperintärekisteriin, yrittäjän eläkevakuutuksen ottaminen, arvonlisäveron periminen. Kokonaisharkinnassa näille seikoille voidaan kuitenkin antaa merkitystä ainoastaan, jos niin sanotut työntekosuhteessa vallitsevat aineelliset tosiseikat osoittavat toiminnan harjoittamista omaan lukuun. Tässä tarkastelussa merkitystä on erityisesti sillä, toteutuuko yrittäjätyöksi luokitellussa työssä yrittäjän taloudellinen riski. Toisaalta toiminnan luonteella on merkitystä taloudellisen riskin toteutumista arvioitaessa. Esimerkiksi työnsuorittajan henkilökohtaiseen ammattiosaamiseen perustuvassa työssä ei välttämättä edellytetä taloudellisia investointeja välineisiin, raaka-aineisiin tai työtiloihin. Tällöin vastuu toiminnan taloudellisen riskin kantamisesta perustuu nimenomaan työnsuorittajan henkilökohtaiseen osaamiseen ja panostukseen ja sen näkymiseen liiketoimintaa tai työn tekemistä koskevissa ratkaisuissa (ks. KKO 2009:65).
Yhtiömuodon valinnan tai esimerkiksi laskutuspalveluyrityksen käyttämisen merkitystä oikeussuhteen luonteen arvioinnissa on tarkasteltava viime kädessä siitä näkökulmasta, pyritäänkö järjestelyllä tarkoituksellisesti kiertämään tai välttämään työlainsäädännöstä johtuvia velvoitteita. Lain kiertämistarkoituksessa tehdyille tosiasialliselta luonteeltaan näennäisille järjestelyille ei luonnollisestikaan anneta suojaa oikeussuhteen todellista luonnetta arvioitaessa.
Oikeussuhteen luonnetta koskevissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa vastakkain ovat työnsuorittajan epäitsenäistä ja alisteista asemaa ja toisaalta itsenäistä asemaa kuvaavat tekijät. Työnsuorittajan epäitsenäisyys työn teettäjään nähden voi ilmetä muun muassa siinä, että työnsuorittaja on sitoutunut tekemään henkilökohtaisesti työsuorituksen ilman oikeutta käyttää sijaista tai alihankkijaa, hänellä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä annetusta työtehtävästä tai määrätystä työvuorosta, hänen oikeuttaan ottaa vastaan muita toimeksiantoja on rajoitettu, työn teettäjä ohjeistaa, määrittelee ja määrää työntekemisen tavat, työhön ei liity toimintaan sidottua taloudellista riskiä ja työnsuorittajan asema ei poikkea työn teettäjän palveluksessa olevan työsuhteisen henkilöstön asemasta. Edellä viitattuja epäitsenäiseen asemaan liittyviä seikkoja on luonnollisesti arvioitava ottaen huomioon työntekosuhteen olosuhteet kokonaisuudessaan, sillä työsuhteessakin voidaan työnantajan suostumuksin sopia apulaisen käytöstä tai osa-aikatyöntekijä voi olla samanaikaisesti työsuhteessa useaan työnantajaan. Lisäksi on huomattava, että vaihtelevaa työaikaa noudattavalla työntekijällä on oikeus kieltäytyä sovitun vähimmäistyöajan ylittävistä työtunneista.
Jos taas työnsuorittajan asemaa leimaa toiminnan itsenäisyys, julkisuus, yleisyys, taloudellinen sitoutuminen toimintaan sekä vapaus ja oikeus järjestellä työ ja toimintansa puitteet pääosin itsenäisesti, oikeussuhteessa on selkeästi yrittäjyyteen viittaavia piirteitä. Niin ikään työnsuorittajan oikeus tarjota palveluksiaan ja tehdä toimeksiantoja muille tahoille viestittää työnsuorittajan aseman itsenäisyydestä. Työstä maksettavan vastikkeen peruste ja suuruus suhteessa muille työnteettäjän palveluksessa oleville on yleensä osoitus siitä, että tarkoitus on ollut, että työnsuorittaja hoitaa itse vakuuttamisvelvollisuutensa. Työn tekeminen omissa tiloissa tai välineillä voi olla osoitus yrittäjänä tehtävästä työstä. Toisaalta työn tekeminen toimeksiantajan tiloissa tai välineilläkään ei välttämättä poissulje yrittäjyyttä, mikäli työnsuorittaja maksaa tilojen tai välineiden käyttämisestä vuokraa tai korvausta.
Yhteenveto
Kokonaisarvioinnin tekeminen edellyttää arvioinnin pohjana olevien tosiseikkojen erittelyä. Kysymys on oikeussuhteen luonteen arvioinnissa vaikuttavien osatekijöiden punninnasta, jossa arvioidaan työsuhteen olemassaoloa puoltavien seikkojen ja sitä vastaan puhuvien seikkojen keskinäistä painoarvoa. Tässä punninnassa olennaista on, että vaikuttavat tekijät kyetään tunnistamaan ja lisäksi niiden painoarvo pystytään mittaamaan tai määrittämään oikeasuhteisella tavalla.
Kokonaisarviointia voidaan joutua tekemään sopimussuhdetta solmittaessa esillä olleiden seikkojen pohjalta tai, jos oikeussuhteen luonteesta on myöhemmin epäselvyyttä, toteutuneiden työntekemisen ehtojen ja olosuhteiden perusteella. Tässä arvioinnissa oikeussuhteen kestäessä tehdyillä tosiasiallisilla ratkaisuilla ja menettelyillä eli soveltamiskäytännöllä on merkitystä. Osapuolten yhteneväisesti noudattama käytäntö sopimuksen noudattamisessa ja toteuttamisessa voi olla osoitus siitä, millaiseksi osapuolet ovat sopimuksen mieltäneet ja tarkoittaneet. Tämä voi olla osoitus oikeussuhteen todellisesta luonteesta, mutta vain silloin, kun työnteon ehdot ja työn tekemisen olosuhteet vastaavat tai tukevat tätä käsitystä.
Kirjoittanut AA, VT Minna Rautonen
Julkaistu 1.9.2023
Tämä artikkeli ei ota kantaa yksittäistapauksiin. Jos tarvitset apua omaa asiaasi koskien, ole yhteydessä asiantuntijaamme. https://ferenda.fi/ota-yhteytta/
Lue lisää aiheeseen liittyvistä palveluistamme.
https://ferenda.fi/asianajotoimisto-yrityksille/tyooikeus-ja-tyosuhdeasiat/
https://ferenda.fi/asianajaja-yksityishenkiloille/tyooikeus/
