Whistleblower-direktiivi pähkinänkuoressa

Mikä on Whistleblower direktiivi?

Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annettu direktiivi (EU) 2019/1937 eli niin sanotun Whistleblower-direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Direktiivin tarkoitus on yhtenäistää ilmoitusmenettelyä koskevaa sääntelyä EU:ssa. Direktiivi pantiin Suomessa täytäntöön 1.1.2023 voimaan tulleella ilmoittajansuojelulailla.

Niin sanotut whistleblowers eli ’’pilliinpuhaltajat’’ ovat siis henkilöitä, jotka tuovat julkisten ja yksityisten toimijoiden väärinkäytöksiä taikka lainvastaista tai epäeettistä toimintaa julkisuuteen tai valvontaviranomaisten tietoon. Suomessa esimerkiksi virkamies saattaisi pyrkiä vuotamaan salassa pidettäviä seikkoja julkisuuteen paljastaakseen korruptiota. Organisaatioissa tapahtuvat väärinkäytökset voivat siten heijastua laajalti yhteiskunnan eri osa-alueilla erilaisina vahingollisina vaikutuksina, jonka vuoksi on yleisen edun mukaista, että väärinkäytökset tuodaan julki.

Direktiivin mukainen ilmoituskanava tarjoaa ilmoittajille anonyymin ja luotettavan väylän kertoa väärinkäytöksistä ja epäkohdista, sillä väärinkäytösten mahdolliset ilmoittajat eivät työnantajan vastatoimien pelossa usein uskalla ilmoittaa väärinkäytöksiin liittyvistä huolenaiheista tai epäilyistä. Vastatoimi voi olla esimerkiksi ilmoittajan irtisanominen. Direktiivi toisin sanoen takaa suojan työnantajan mahdollisia vastatoimenpiteitä vastaan.

Yritys voi esimerkiksi sijoittaa sen verkkosivuille suoran linkin ilmoituskanavaan, jotta tarpeen vaatiessa kaikilla on mahdollisuus löytää se ja käyttää sitä.

Ketä direktiivi koskee?

Direktiivi antaa suojaa niin yksityisellä sekä julkisella puolella työskenteleville henkilöille, työsuhteessa oleville, työnhakijoille, aikaisemmille työntekijöille, harjoittelijoille sekä vapaaehtoisille.

Direktiivin mukaan ilmoituskanava on perustettava, jos organisaatiossa työskentelee yli 50 henkilöä. Lisäksi organisaation toimiessa finanssisektorilla tai muulla rahanpesudirektiivin soveltamisalaan kuuluvalla alalla, ilmailu -tai meriliikennealalla sekä merellä tapahtuvalla öljyn- ja kaasunporausalalla.

Direktiivissä määritellyn suojelun edellytykset

Direktiivi antaa suojaa vilpittömässä mielessä olevalle ilmoittajalle siten, että ilmoittajalla on perusteltu syy usko, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa, tieto kuuluu direktiivin soveltamisalaan ja ilmoituksen jättäjä ilmoittaa työn, työnhaun tai luottamustehtävän hoitamisen yhteydessä havaitusta väärinkäytösepäilystä. Suojaa ei saa silloin, kun ilmoitus on tehty esimerkiksi kuulopuheiden perusteella eikä ilmoittaja siten ole varma, että väärinkäytöksiä olisi todellisuudessa tapahtunut. Toisin sanoen perättömät ilmoitukset eivät saa direktiivin mukaista suojaa.

Milloin ilmoituksen voi tehdä?

Ilmoitus voidaan tehdä Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomisesta tai väärinkäytöksistä,1) jotka ovat rangaistavia, 2) voivat johtaa seuraamusmaksuun tai 3) voivat vakavasti vaarantaa yleisen edun toteutumista.

Laatinut oikeustieteen maisteri Iina-Mari Laine

Tilaa uutiskirjeemme

Liity uutiskirjeen tilaajaksi ja saat ajankohtaisimmat aiheet suoraan sähköpostiisi.