Vanhemmat vastaavat parisuhteen päättymisen jälkeen lapsensa elatuksesta. Tällöin etävanhempi suorittaa elatusapuna tietyn rahamäärän kuukausittain lähivanhemman luona asuvalle lapselle. Tavallisesti eron jälkeen vanhemmat käyvät lastenvalvojan vastaanotolla, joka auttaa elatussopimuksen tekemisessä sekä vahvistaa laaditun sopimuksen. Sosiaalitoimet vahvistivat vuonna 2013 yhteensä 48.607 elatusapusopimusta (Lapsen elatus ja huolto 2013. Tilastoraportti 10/2014, s.1).
Kun maailma väistämättä muuttuu, ei aikanaan neuvoteltu elatussopimus välttämättä vastaa enää muuttuneita olosuhteita. Esimerksi Suomessa nähdyn rajun rakennemuutoksen takia moni etävanhempi on menettänyt työpaikkansa ja elää vain ansiosidonnaisen varassa. Tällöin etävanhemman nettotulot ovat romahtaneet aiemmasta ja samoin on käynyt hänen kyvylleen vastata lapsensa elatuksesta.
Yleensä työpaikan menetys on sellainen muutos, jonka takia elatussopimuksen muuttaminen tulisi kyseeseen. Vahvistettua elatussopimusta voidaan muuttaa sopimusteitse. Yksinkertaisinta on asioida lastenvalvojan luona. Vuonna 2013 sosiaalitoimet vahvistivat sellaisia muutossopimuksia, joilla elatusavun määrää alennettiin, yhteensä 6.951 kappaletta (em. raportti, Liitetaulukko 1a.). Mikäli lähivanhempi ei suostu muuttamaan elatusavun määrää, ei etävanhempi saa elatusapua muutettua oikealle tasolle kuin laittamalla vireille asiaa koskevan kanteen käräjäoikeuteen.
Tehtiinpä elatusavun muuttaminen kummalla tavalla tahansa pitäisi uusilla tiedoilla tehdyn elatusapulaskelman määrän erota aiemmasta vähintään 15 %:ia. Lisäksi on huomioitava, että muutos ei saa olla lyhytaikainen. Esimerkiksi joskus työllistyminen voi pitkittyä ja kyse ei enää ole lyhytaikaisesta muutoksesta. Viimeiseksi pitää vielä arvioida, onko muutos kohtuullinen kun tarkastellaan sekä lapsen että etävanhemman oloja. Mikäli muutoksen kasotaan olevan kohtuullinen molempien osalta, tulisi elatusavun määrä muuttaa vastaamaan muuttuneita olosuhteita.
(julkaistu 16.7.2014 Lappeenrannan Uutisissa ja Imatralaisessa)
