Epämiellyttävä tunne valtaa koko kehon lukiessasi sähköpostia, jossa mainitaan kiinteistökaupan purku, kauppahinnan palauttaminen ja selvittely- ynnä muiden kulujen maksaminen ostajalle. Kun sähköpostin allekirjoittajana on lakimies, päädyt itsekin soittamaan lakimiehelle. Samalla kun mietit lakimiehesi tulevan laskun suuruutta muistat, että ehkä sille löytyykin ulkopuolinen maksaja.
Maksaja voi olla vakuutusyhtiö tai valtio. Ensiksi mainitun rooli johtuu oikeusturvavakuutuksesta, joka on aina ensisijainen valtion oikeusapuun nähden. Toisaalta oikeusturvaan liittyy aina omavastuuosuus, joka on 15 – 20 %:ia laskun loppusummasta. Se on mahdollista kattaa oikeusavulla, jolloin valtio maksaa omavastuun henkilön puolesta. Esimerkiksi 8.500 euron laskusta henkilö joutuu maksamaan itse 1.275 – 1.700 euroa.
Lähes jokaisella kotitaloudella on kotivakuutuksia, joista käytännössä kaikkiin oikeusturva sisältyy. Myös joidenkin ammattiliittojen jäsenetuna on oikeusturva.
Valtio tarjoaa oikeudellisia palveluita oikeusavun muodossa. Valtion oikeusaputoimistot antavat vähävaraisille henkilöille tällaista apua. Lisäksi tuomioistuinasioissa yksityiset avustajat eli asianajajat ja lakimiehet voivat oikeusavun nojalla avustaa oikeusavun hakijaa.
Oikeusavun saaminen riippuu henkilön tai puolisoiden kuukausittaisista tuloista, menoista ja muusta varallisuudesta. Nettotuloista vähennetään lähinnä asumismenot ja lapsiin liittyviä menoja. Tästä saadaan henkilön käyttövara, jonka jäädessä alle 600 euroon, henkilön ei tarvitse itse maksaa lakimiehen avusta. Tämän palkkio ja kulut maksetaan valtion varoista. Mikäli henkilöllä on puoliso, on niin sanotun maksuttoman oikeudenkäynnin käyttövaran rajana 1.300 euroa.
Mikäli henkilön käyttövara on enemmän, henkilölle muodostuu 20 – 75 %:n omavastuuosuus, jonka määrä riippuu käyttövaran suuruudesta. Silloin henkilö joutuu maksamaan omavastuun verran lakimiehen palkkiosta. Esimerksi 5.500 euron laskusta 30 %:n omavastuu on 1.650 euroa.
Kirjoitus on julkaistu 10.2.2016 Lappeenrannan Uutisissa.
