Konkurssin tarkoituksena on maksukyyttömäksi tulleen yrityksen toiminnan lopettaminen. Konkurssipesän varallisuus muutetaan konkurssimenettelyssä rahaksi, pyrkimyksenä velkojien saatavien suorittaminen. Mikäli taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys ei kuitenkaan ole pysyvästi elinkelvoton, vaan maksukyvyttömyys johtuu lähinnä tilapäisistä syistä ja yrityksen kannattavuus on oikeilla toimenpiteillä palautettavissa, on yrityssaneeraus vaihtoehto konkurssille.
Yrityssaneerauksen aloittamisesta päättää käräjäoikeus. Mikäli se päättää, että menettely aloitetaan, määrätään samalla saneerausmenettelylle selvittäjä, jonka tulee olla tasapuolinen ja esteetön suhteessa velalliseen ja velkojiin. Selvittäjän tehtävistä tärkein on laatia ehdotus saneeraus- eli maksuohjelmaksi. Yrityssaneeraukseen hakeutumalla yritys saa suojan velkojien perintätoimia vastaan. Velkoja on alettava suorittamaan vasta, kun saneerausohjelma on käräjäoikeudessa vahvistettu. Vahvistettaessa ohjelmasta tulee sekä velallista että kaikkia velkojia sitova.
Yrityssaneeraus voi myös velkojien kannalta olla suotuisa ratkaisu, sillä usein velkojien asema saneerausmenettelyssä muodostuu merkittävästi paremmaksi kuin konkurssissa. Saneerausmenettelyssä yritys jatkaa liiketoimintaansa ja velkojat saavat maksuohjelman mukaiset suoritukset saatavilleen. Yhtiön konkurssi taas johtaa liiketoiminnan lakkaamiseen ja yhtiön omistaman varallisuuden rahaksi muuttamiseen, mikä voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, eikä varallisuuden realisointiarvo konkurssitilanteessa useinkaan riitä kattamaan yhtiön velkoja.
Yrityssaneerausta voi hakea joko velallinen tai velkoja. Saneeraukseen pääsyä edesauttaa, jos velallinen saa vähintään kahden merkittävän velkojan puollon hakemukselle. Muussa tapauksessa velallisen hakemukseen vaaditaan tarkempi selvitys yhtiön taloudellisesta tilasta. Joka tapauksessa yrityssaneeraukseen hakeutuessa on syytä panostaa hakemukseen ja käyttää apuna asiantuntijaa.
Hakusanat: yrityssaneeraus, saneerausmenettely, maksukyvyttömyys, konkurssi