Syksyllä riippumatto vaihtuu arkiaamuihin niin työpaikoilla kuin oppilaitoksissakin. Kesän virkistämät ihmiset aloittavat uusia harrastuksia ja tarttuvat toimeen muidenkin projektiensa kanssa. Kaikkialla kuhisee. Niin myös meidän asianajajien työssä. Kalenteri täyttyy, kun kaikki tahot päättävät liikahtaa juttujensa kanssa. Mutta milloin juuri sinun on liikahdettava saatuasi yhteydenoton johonkin oikeudelliseen ongelmaan liittyen?
Vuodenajasta riippumatta vastaus on ”mahdollisimman nopeasti”. Yhteiskunta perinteisesti rankaisee passiivisuudesta ja esimerkiksi tuomioistuimet asettavat määräaikoja, joiden puitteessa haluavat sinulta vastauksen. Määräajan laiminlyömisestä yleensä seuraa jotakin ikävää. Jos tarvitset apua asiasi kanssa, hanki sitä heti. Mitä lähemmäksi määräajan loppumista jätät asian hoitamisen, sitä pienemmät ovat todennäköisyydet, että saat apua.
Syitä on kolme. Säännöt, jotka määrittelevät kenet asiakkaaksi voidaan ottaa, asianajajan aikataulu ja työn luonne. Voi olla, että jossakin tilanteessa sinua ei valitettavasti voida ottaa asiakkaaksi tai asianajajan oma aikataulu on sellainen, että hänellä on jo muuta sovittuna silloin, kun sinä tarvitsisit häntä. Siksi saatat joutua soittamaan läpi useamman ihmisen, ennen kuin löydät henkilön, joka pystyy ottamaan juttusi.
Sitten on se työn luonne. On asioita, joista suoriutuu yksin ja nopeasti ja asioita, joihin menee joko paljon aikaa tai jotka ovat riippuvaisia muista tahoista. Vaikka kirjelmän voisi hätätapauksessa kirjoittaa yölläkin, esimerkiksi todisteiden ja todistajien hankkiminen on tehtävä, joka ei välttämättä onnistu nopealla aikataululla. Ja nimenomaan todisteet usein ratkaisevat, miten asiassa käy.
Aloita avun etsiminen aina ajoissa, jotta sinua voitaisiin auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Asioiden viime tinkaan jättäminen sen sijaan voi johtaa oikeudenmenetyksiin. Jos et tiedä tarvitsetko apua vai pärjäätkö itse, parempi kysyä kuin katua.
Artikkeli on julkaistu Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaaksossa 30.8.2017.
