Vuokrasuhteessa sekä vuokralaisella että vuokranantajalla on omat velvoitteensa. Velvoitteet ovat pitkälti samankaltaiset niin asuinhuoneiston vuokrasopimuksissa (yksityishenkilö vuokralaisena) kuin liikehuoneistojen vuokrasopimuksissa (yritys vuokralaisena). Yleensä velvoitteista sovitaan osapuolten välisessä kirjallisessa sopimuksessa, joka käydään läpi vuokrasuhteen alkaessa. Osapuolten väliset velvoitteet liittyvät esimerkiksi vuokranmaksuun, huoneiston kunnossapitoon sekä sisään- ja poismuuton yhteydessä edellytettyihin toimiin kuten siivoukseen, avainten luovutuksiin sekä huoneiston tyhjentämiseen.
Parhaimmassa tapauksessa asiat sujuvat osapuolten välillä jouhevasti. Pahimmassa tapauksessa jompikumpi osapuoli ei vuokrasuhteen kestäessä hoida omia velvoitteitaan, jolloin toinen sopimusosapuoli joutuu käyttämään paitsi aikaa ja vaivaa tilanteen selvittämiseksi, voi myös kärsiä velvoitteiden laiminlyönnin takia mittaviakin rahallisia vahinkoja. Mikäli esimerkiksi vuokralainen laiminlyö huoneiston huolellisen hoidon eikä huolehdi paloturvallisuudesta (myös vieraidensa osalta), voi seurauksena pahimmassa tapauksessa olla koko huoneiston/kiinteistön tuhoutuminen tulipalossa, jolloin vuokranantajalle huoneiston/kiinteistön tuhoutumista aiheutuvat rahalliset vahingot voivat nousta erittäinkin merkittäviksi (puhutaan sadoista tuhansista euroista). Ensi kädessä kohteen vakuutusturvasta huolehtiminen onkin sekä vuokralaisen että vuokranantajan yhteinen etu. Mikäli vakuutusturva ei kata aiheutuneita vahinkoja ja vahingoista syntyy erimielisyyttä, viime kädessä aiheutuneita vahinkoja voidaan periä esimerkiksi käräjäoikeusteitse, jolloin vuokrasuhteen velvoitteiden laiminlyönnistä johtunut vahinkoasia käsitellään käräjäoikeudessa riita-asiana. Oikeusturvavakuutus voi riidan syntyessä kattaa asian ajamisen kustannuksia myös vuokra-asiassa.
Usein vuokrasuhteesta johtuvat riidat ovat rahalliselta intressiltään kuitenkin pienemmän määräisiä. Monesti riitaa voi nimittäin syntyä esimerkiksi huoneiston kunnosta poismuuton yhteydessä, jos vuokralaisella ja vuokranantajalla on erimielisyyttä esimerkiksi huoneiston rikkoutumisesta tai siivouksen tasosta ja vuokranantaja on päätynyt pidättämään ko. kaltaisia, erimielisyyttä aiheuttavia summia vuokravakuudesta. Huoneiston tavanomainen kuluminen ei kuulu vuokralaisen korvattavaksi mutta toisaalta vuokralaisen on kuitenkin hoidettava huoneistoa omalta osaltaan huolellisesti vuokranantajan antaman ohjeistuksen eli myös osapuolten välillä sovitun mukaisesti. Selvää on, että mikäli vuokranantaja ei esimerkiksi salli lemmikkieläimiä huoneistossa, eivät lemmikkieläimen huoneistolle mahdollisesti aiheuttamat vahingot (kuten syödyt seinät ja tästä johtuvat kunnossapitotarpeet) kuulu vuokranantajan kustannettavaksi. Yksityishenkilöiden kohdalla rahalliselta arvoltaan pienemmän määräiset riita-asiat voi olla joissain tilanteessa perusteltua saattaa kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi (käräjäoikeuden sijasta). Huomattavaa on, että oikeusturvavakuutukset voivat korvata asian ajamisen kustannuksia myös kuluttajariitalautakunnassa vireille saatetuissa asioissa.
Mikäli huoneiston kunto ei vastaa edellytettyä/sovittua tai kohteessa toteutetaan esimerkiksi remonttia, voi vuokralainen olla oikeutettu vuokravapautukseen tai vuokrahyvitykseen (eli alennettuun vuokraan). Vuokra-alennusten määrä on viime kädessä käsillä olevasta tilanteesta riippuvaa tapauskohtaista arviointia, jolloin kysymyksessä on toisin sanoen herkästi riitaherkkä aihealue osapuolten välillä ja vuokra-alennusten määrä on myös yksi hyvin tavanomainen vuokrasuhteisiin liittyvä riidan aihe käräjäoikeuskäsittelyissä. Yleisesti ottaen asioista on vuokrasuhteessa kuitenkin syytä pyrkiä sopimaan keskinäisesti ja etupainotteisesti, jotta asioiden enemmältä riitautumiselta voidaan välttyä ja näin myös enemmiltä kustannuksilta. Aina kaikissa tilanteissa keskinäiset
neuvottelut eivät kuitenkaan johda (ainakaan heti) yhteiseen käsitykseen asioiden eteenpäin viemisestä, jolloin viime kädessä myös vuokranalennus ym. asiat ovat käsiteltävissä oikeusprosessissa niin, että keskinäisiin erimielisyyksiin on tarvittaessa saatavissa ulkopuolisen instanssin kuten käräjäoikeuden kannanotto. Monesti asiaan voi löytyä keskinäinen sopu vielä käräjäoikeuskäsittelyn kestäessäkin ja tilastojen mukaan valtaosa tuomioistuimissa vireille saatetuista asioista itse asiassa päätyy lopulta sovinnolliseen ratkaisuun.
Yksi hyvin yleinen riidan aihe on myös se, mikäli vuokralainen ei ole maksanut vuokriaan ajallaan, jolloin vuokranantaja voi periä maksamattomia vuokria oikeudenkäyntiteitse tai viime kädessä hakea vuokralaiseen kohdistuvaa häätötuomiota. Mikäli vuokranantajan katsotaan olevan oikeutettu vuokralaisen häätämiseen esimerkiksi juuri maksamattomien vuokrien vuoksi, on tällaisessa tilanteessa viime kädessä ulosoton tehtävä häätää vuokralainen tiloista pois, mikäli käsillä on tähän oikeuttava tuomio. Vuokranantajalla voi olla muitakin perusteita vuokrasuhteen päättämiselle – kuten häiritsevän elämän viettäminen – ja viime kädessä tämänkaltaiset riidat ja näihin liittyvä näyttö riitaisista kysymyksistä käsitellään yleisissä tuomioistuimissa asiantuntevassa menettelyssä, jossa asiaa ratkovat ammattilaiset tuomarit ja asianajajat itse osapuolia avustamassa.
Laatinut Asianajaja Johanna Tolttila
