Potilasvahinko tarkoittaa henkilövahinkoa, joka on aiheutunut potilaalle terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä, ja joka täyttää potilasvakuutuslain mukaiset korvattavuuden edellytykset. Ulkomailla saatu hoito ei kuulu järjestelmän piiriin, vaikka hoitoon olisi lähdetty Suomesta tai vaikka hoitoa annettaisiin esimerkiksi suomalaisessa rauhanturvayksikössä tai lähetystössä.
Sairauskustannusten ja muiden kulujen, kivun ja säryn sekä vian ja pysyvän haitan osalta potilasvahinkolain mukainen korvausoikeus on ensisijainen, joten sitä ei poista potilaan oikeus saada muulla perusteella vastaavia korvauksia. Sen sijaan tulon tai elatuksen menetyksen osalta potilasvakuutuksesta suoritetaan korvausta vain siltä osin kuin tämä korvaus ylittää muulla perusteella suoritettavan korvauksen.
Potilasvakuutuslaki määrittelee seuraavat vahinkotyypit, joista potilas voi saada korvausta:
1.Hoitovahinko
- Virhe tutkimuksessa, hoidossa tai niiden laiminlyönnissä.
- Korvattavaa, jos kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten välttänyt vahingon. KKO:n ratkaisussa 2010:67 todetun mukaan ratkaisevaa korvausperusteen soveltamisen osalta on, voidaanko olettaa, että kuka tahansa oman erikoisalansa kokenut asiantuntija olisi toiminut toisella tavalla. Vastuun perustaksi ei riitä se, että vahinko olisi ollut vältettävissä esimerkiksi erityisen taitavan spesialistin taidoilla tai tavanomaista laajempien hoitotoimenpidettä edeltäneiden tutkimusten seurauksena.
- Tarkoitettu hoitovirhe voi sijoittua tutkimus- tai hoitoprosessin eri vaiheisiin. Vahinko saattaa saada alkunsa virheellisestä tai viivästyneestä diagnoosista tai hoitomenetelmän valinnasta. Myös itse toimenpiteen suorittamisessa voi tapahtua virheitä. Mahdollista on myös, että kokeneen ammattihenkilön taso jää saavuttamatta hoitoa edeltävässä potilaan informoinnissa tai hoidon jälkeisessä seurannassa.
2.Infektiovahinko
- Hoidon, tutkimuksen tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkanut tulehdus. Myös potilaan omista mikrobeista alkunsa saanut infektio on korvattava, jos yleiset edellytykset täyttyvät. Korvauksen saaminen ei myöskään vaadi selvitystä siitä, että infektio olisi ollut vältettävissä.
- Korvataan, jos infektion aiheuttama haitta ei ole siedettävissä potilaan tilanteessa. Keskeistä tässä arvioinnissa on nimenomaan infektion ennakoitavuus niin, että harvinaiset infektiot tulevat normaalisti korvattaviksi, ja sietämisvaatimus taas korostuu silloin, kun toimenpiteeseen liittyy tavanomaista korkeampi infektioriski. Infektiovahingon vakavuus puolestaan vaikuttaa kahteen suuntaan: vähäisinä pidettävät tavanomaiset, pinnalliset leikkaushaavainfektiot potilaan on siedettävä, mutta korvausta on mahdollista saada kohonneesta infektioriskistä huolimatta, jos vahinko on vakavuudeltaan ollut epätavallinen.
3.Tapaturmavahinko
- Äkillinen, odottamaton tapahtuma hoidon aikana, kuten kaatuminen tai putoaminen.
4.Laitevahinko
- Hoidossa käytetyn laitteen tai välineen viasta aiheutunut vahinko.
- Tällainen tuotevahinkoa muistuttava hoitovahinko korvataan laitteen viallisuustapauksissa ilman lisäedellytyksiä. Jos vahinko johtuu virheettömän laitteen epätavallisesta käyttötavasta, vastuu jää riippumaan edellä mainitusta kokeneen ammattihenkilön toimintaa koskevasta yleiskriteeristä.
5.Implanttivahinko
- Potilaan kehoon kiinteästi asennetusta laitteesta (esim. tekonivel, tahdistin) aiheutunut vahinko.
6.Lääkkeen toimittamisvahinko
- Lääkkeen määräämisessä tai toimittamisessa tapahtunut virhe, joka aiheuttaa vahinkoa.
- Lääkkeiden aiheuttamat vahingot jäävät pääosin potilasvahinkolain ulkopuolelle, ja ne korvataan käytännössä lääketeollisuuden luoman lääkevahinkovakuutuksen perusteella. Lisäksi tuotevastuulaki on mahdollinen normiperuste, jos lääkevahinkovakuutuksen mukainen korvaus ei ole riittävä.
7.Hoitohuoneiston tai -laitteiston vahinko
- Esimerkiksi palosta tai muusta teknisestä viasta johtuva vahinko hoitoympäristössä.
8.Kohtuuton vahinko
- Vakava seuraus (esim. pysyvä vamma tai kuolema), vaikka hoito olisi ollut asianmukaista. Korvataan, jos seurausta voidaan pitää kohtuuttomana potilaan tilanteeseen nähden.
Potilasvakuutus ei korvaa:
- hoitokomplikaatioita, jotka ovat ennakoitavissa ja osa hoidon riskejä
- tilanteita, joissa hoito on ollut asianmukaista, mutta lopputulos ei ole ollut toivottu
- vähäisiä vahinkoja, kuten ohimenevää kipua ilman merkittävää haittaa. Kustannusten osalta vähäisenä on korvauskäytännössä alun perin pidetty alle 1 000 markan vahinkoa. Vähäinenkin vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi hoidon tarjoajan vahingonkorvausvastuuta koskevien normien perusteella.
- Hoidon yhteydessä potilaalle mahdollisesti sattuvien esinevahinkojen tai esimerkiksi viivästyksestä johtuvien varallisuusvahinkojen korvaaminen jää vahingonkorvauslain tai sopimusoikeudellisten sääntöjen varaan.
Terveyden- ja sairaanhoitotoimenpiteet on siten potilasvakuutuslaissa määritelty laajasti. Potilaan terveydentilan kohentamiseen tähtäävän hoidon lisäksi lain piiriin kuuluvat myös rokotusten kaltaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kosmeettinen kirurgia, lääketieteellinen kuntoutus, raskaudenkeskeytykset sekä myös osa terveydellistä neuvontaa. Lisäksi lain mukaisen suojan piirissä ovat lääketieteellisiin tutkimuksiin osallistuvat koehenkilöt sekä veren, kudoksen ja elinten luovuttajat.
Potilasvakuutuslain mukaista terveyden- ja sairaanhoitoa määritellään osaksi toimenpiteen suorittajan koulutuksen ja hänen edustamansa organisaation perusteella. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisten laillistettujen tai nimikesuojattujen ammattihenkilöiden tarjoamat terveydenhoitopalvelut kuuluvat tähän. toimintaa. Lisäksi ryhmään voidaan lukea muun kuin kyseisen ammattihenkilön suorittama potilaan käsittely terveydenhuollon toimintayksikössä. Sen sijaan ns. vaihtoehtoisten hoitomuotojen edustajien tai muiden virallisesta terveydenhuollosta riippumattomien elinkeinonharjoittajien aiheuttamat vahingot jäävät potilasvahinkolain ulkopuolelle.
Miten toimia?
Korvausta haetaan Potilasvakuutuskeskukselta tekemällä vahinkoilmoitus. Korvattavuus arvioidaan lääketieteellisten asiantuntijoiden toimesta. Jos päätös ei tyydytä, asiaa voi viedä Potilasvahinkolautakuntaan ja viime kädessä käräjäoikeuteen. Vaikka suurin osa potilasvahinkoasioista ratkaistaan Potilasvakuutuskeskuksessa tai lautakunnassa, osa tapauksista joudutaan viemään tuomioistuimiin saakka.
Toisinaan potilaalla on voinut olla myös esimerkiksi liikennevakuutuksesta tai työntekijän tapaturmavakuutuksesta korvattava vamma, jota hoidettaessa potilasvahinko on aiheutunut. Näissä tapauksissa joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten kustannukset kohdistuvat korvausjärjestelmien välillä.
Esimerkkejä ratkaistuista tapauksista:
KKO:1997:94 – Jalkaleikkaus ja korvausvastuun arviointi
Potilas sai jalkaleikkauksen jälkeen pahentuneita oireita ja haki korvausta potilasvahinkona. Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, että kyseessä oli korvattava vahinko, ja määräsivät Potilasvakuutusyhdistyksen maksamaan korvauksia. Korkein oikeus kuitenkin kumosi tuomiot, katsoen että hoito oli lääketieteellisesti perusteltua eikä virhettä voitu osoittaa – potilaan kanne hylättiin.
Aivokammiosuntin toimintahäiriö – viivästynyt diagnoosi
Potilaalle kehittyi epileptisiä kohtauksia ja sydämen pysähtyminen, kun aivokammiosuntin toimintahäiriötä ei diagnosoitu ajoissa. Lautakunta katsoi, että hoitovirhe oli tapahtunut ja korvausta tuli maksaa. Tapaus osoittaa, että diagnostiikan viivästyminen voi olla korvattava vahinko, jos seuraukset ovat vakavat.
CRPS-oireyhtymä ja ansionmenetys
Potilaalle kehittyi CRPS-oireyhtymä hoidon seurauksena. Lautakunta suositti korvausten jatkamista, ja ansionalenemakorvausta maksettiin liikennevakuutuksesta. Vaikka kyseessä ei ollut selkeä hoitovirhe, vahinko katsottiin korvattavaksi potilasvakuutuksen perusteella.
Silmäleikkaus ja näön heikkeneminen
Potilas menetti osan näkökyvystään silmäleikkauksen jälkeen. Potilasvakuutuskeskus katsoi, että kyseessä oli hoitokomplikaatio, ei virhe. Lautakunta kuitenkin arvioi, että toimenpiteen riskit oli aliarvioitu, ja suositti korvausta. Tapaus eteni käräjäoikeuteen, jossa korvaus määrättiin maksettavaksi.
Lääkkeen määräämisvirhe – vakava allerginen reaktio
Potilaalle määrättiin lääkettä, jonka allergiariski oli tiedossa. Reaktio johti sairaalahoitoon. Käräjäoikeus katsoi, että kyseessä oli selkeä lääkkeen toimittamisvahinko, ja korvauksia määrättiin maksettavaksi kivusta, särystä ja hoitokuluista.
Jos olet saanut kielteisen korvauspäätöksen tai harkitset asian viemistä oikeuteen, ota yhteyttä Ferendan asiantuntijoihin. Olemme auttaneet vuosien varrella useita asiakkaita saamaan muutoksia kielteisiin tai liian alhaisiin korvauspäätöksiin. Lisätietoa: Potilasvahingot